3 min lukuaika João Mourinho
Nykyisestä hypestä huolimatta tekoäly ei näytä tuottavan vaikutuksia. Näyttää siis siltä, että Solow’n tuottavuusparadoksi koskee myös tekoälyinvestointeja.
”Tekoälyä on kaikkialla paitsi tuoreissa makrotalouden tilastoissa.”
Apollo-yhtiön pääekonomistin Torsten Slokin terävä toteamus näyttää osoittavan, että nykyisestä hypestä huolimatta tekoäly ei tuota vaikutuksia. Näyttää siis siltä, että Solow’n tuottavuusparadoksi koskee myös tekoälyä.
Tätä tukee myös Fortunen artikkeli, jossa todetaan:
”National Bureau of Economic Researchin tässä kuussa julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin 6 000:ta toimitusjohtajaa, talousjohtajaa ja muuta johtajaa yrityksissä, jotka vastasivat erilaisiin liiketoimintanäkymiä koskeviin kyselyihin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Australiassa. Valtaosa heistä katsoo, että tekoälyllä on ollut vain vähäinen vaikutus yritystensä toimintaan” (...) Tutkimuksessa todettiin, että lähes 90 % yrityksistä ilmoitti, ettei tekoäly ole vaikuttanut työllisyyteen tai tuottavuuteen viimeisten kolmen vuoden aikana.”
On erittäin kiinnostavaa, että vaikka tekoälyn käyttö on lisääntynyt, luottamus teknologian hyödyllisyyteen on romahtanut 18 %, mikä kertoo epäluottamuksen jatkuvan.
Oma tulkintani on, että Gartnerin hypekäyrän [kuva 1] mukaan emme ole vielä tekoälyn tuottavuuden tasanteella. Olemme yhä ”paisuneiden odotusten huipulla”, ja ennen kuin saavutamme tuottavuuden tasanteen, meillä on vielä edessämme ”pettymyksen laakso” ja ”valaistumisen rinne”.
Kuva 1 – Gartnerin hypekäyrä (lähde: Wikipedia)
Internetin alkuaikoina odotukset olivat monenlaisia ja ylimitoitettuja: .COM-yritysten markkina-arvot kohosivat pilviin, vaikka niiden ”internetistä saadut” liikevaihdot eivät näkyneet missään. Nyt näemme saman tapahtuvan tekoäly-yhtiöiden kohdalla.
Huhujen mukaan jotkin tekoälybuumissa ratsastavat yritykset yrittävät kasvattaa tuotteidensa kysyntää yritysostoin tai maksamalla asiakkailleen oman tekoälyteknologiansa ostamisesta. Tämä osoittaa, ettei hypekuviossa ole kaikki kohdallaan: tekoälyyn liittyviä tuloksia paisutellaan tarkoituksella, jotta rahavirta jatkuisi.
Kun johtajat kuitenkin kyllästyvät täyttymättömiin lupauksiin katseltuaan vuodesta toiseen tulostaan, todellisuus voi iskeä kovaa ja tekoälykupla voi puhjeta.
Tekoälykuplan raunioista voimme sitten siirtyä valaistumisen rinteelle, jossa pystymme järkevästi erottamaan hypen todellisesta potentiaalista luoda arvoa. Vasta sen jälkeen tekoäly voi tuottaa todellista, konkreettista arvoa ja saavuttaa ”tuottavuuden tasanteen”.
Hypevaiheen voi tunnistaa siitä, että myös aiheeseen perehtymättömät ihmiset puhuvat siitä vuolaasti. Ympärilleen katsomalla huomaa, että kaikenlaiset ihmiset puhuvat tekoälystä. Tekoäly on tämän hetken puheenaihe. Jos et mainitse tekoälyä liiketoimintapitchissäsi, et ole ajan hermolla. Mutta jos olet riittävän kokenut ja tunnet alaa, tiedät, että tekoälyn kehityshistoria ulottuu jo useiden vuosikymmenten taakse. Vaikka viime vuosikymmeninä on tehty monia tieteellisiä läpimurtoja, tekoäly ei ole ratkaisu jokaiseen liiketoiminnan ongelmaan.
Hypevaiheiden ongelma on, että ne voivat saada vaikutuksille alttiit päättäjät tekemään järjettömiä päätöksiä. Olet nähnyt monien yritysten irtisanovan työntekijöitä vain huomatakseen tarvitsevansa heidät takaisin tai tajuavan, että tehdyistä investoinneista huolimatta 95 % tekoälyn pilottihankkeista epäonnistuu.
Kaiken panostaminen tekoälyyn ja generatiiviseen tekoälyyn ei (vielä) ole järkevää useimmille organisaatioille. Se edellyttää investointeja, käyttöönoton vaatimia lisäresursseja, ja tuottavuushyödyt ovat epäselviä.
Tekoälyn käyttöönotosta on kuitenkin myös esimerkkejä, joissa se tuottaa tulosta ja arvoa. Ohjelmistokehitys on yksi niistä (vaikka tekninen velka ja ylläpitokustannukset voivat muodostua ongelmaksi, ellei prosessia hallita huolellisesti), samoin petosten havaitseminen rahoituspalveluissa, asiakirjojen käsittely, terveydentilan diagnosointi ja reittien optimointi. Hypepuheen alla piilee siis todellista arvoa.
Tällä hetkellä investoinnit kannattaa perustaa luotettavaan tietoon ja harkintaan, ellet työskentele tekoälyn perustutkimuksen eturintamassa.
Neuvomme asiakkaitamme aina näin: ”Älä investoi tekoälyyn ilman vahvaa liiketoimintaperustelua ja selkeitä näkymiä sijoitetun pääoman tuotosta.” Vahvan liiketoimintaperustelun laatiminen edellyttää ensin tietoa suorituskyvystä, riskeistä, toteutettavuudesta, kustannuksista ja liiketoiminnan tavoitteisiin sopivuudesta. Tämän selvittämiseksi kannattaa ensin analysoida lupaavimmat käyttötapaukset, rakentaa prototyyppejä, testata teknologian kypsyyttä ja markkinoiden reaktioita sekä arvioida sisäisiä vaikutuksia. Näin kerätään tiedot, joiden avulla voidaan laatia vahva liiketoimintaperustelu sen sijaan, että juostaisiin hypen perässä. Silloin päätökset voidaan tehdä järkevästi todelliseen tietoon perustuen ja niiden laatu paranee.
Mourinho Solutions voi tukea teitä tässä prosessissa. Autamme erottamaan tekoälyn todellisen arvon hypestä, suunnittelemaan liiketoimintaanne ja strategiaanne parhaiten sopivan lähestymistavan sekä varmistamaan, että jokainen investoitu sentti tuottaa liiketoiminnallenne ja toiminnallenne mahdollisimman suuren hyödyn. Autamme tekemään laadukkaita päätöksiä, jotta liiketoimintanne voi menestyä.
Ennen kuin organisaatiosi hankkii yhtäkään tekoälylisenssiä, sen pitäisi pystyä vastaamaan petollisen yksinkertaiseen kysymykseen: mitä prosessia tällä tarkalleen halutaan parantaa – ja kannattaako kyseistä prosessia automatisoida nykyisellään?
Joulun ja uudenvuodenaaton lähestyessä on aika katsoa taaksepäin haastavaan vuoteen. Järjestöille ja humanitaarisen alan ammattilaisille vuosi on ollut vaikea. Konfliktit ovat kärjistyneet, nälkä on lisääntynyt ja kestävän kehityksen tavoitteet tuntuvat nyt kaukaisilta. Tummien pilvien takana loistaa kuitenkin yhä toivo vuodesta 2026.
Vaikka tekoäly on ollut päivän puheenaihe, todellisuus osoittaa, miksi liiketoiminnan haasteisiin kannattaa etsiä ratkaisuja laajemmasta työkalujen valikoimasta.